Elämän ylin onni on varmuus siitä, että sinua rakastetaan sinun itsesi takia - tai tarkemmin sanottuna, itsestäsi huolimatta. Victor Hugo

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Pärnuakin

Tuttuja juttuja taas - mutta mitä sitä hyvää kaavaa muuttamaan? Miten se voikin olla että jostain paikasta tulee niin luontainen osa elämää. Onneksi ympäriltä löytyy ihmisiä joiden kautta tälläiseenkin pääsee mukaan.

No sen verran reissu muuttui, että käytiin kylpylä-Tervisessä yrttikylvyssä :D Aiemmin hemmottelu on painottunut lököttelyyn, ruokaan ja halpaan viiniin. Ystäväni kävi myös kampaajalla, minä sain värin päähäni omassa kylppärissä. Onneksi matkaseura osaa homman!

Tietysti hemmotteluun kuului myös ihanat kakut. Matkaamme piristi se sama myyjä, joka on aina myymässä meille kakkuja. Se varmaan ajattelee, että noi tytöt kyllä osaa syödä!
Tälläkertaa ei nyt löytynyt mitään uutta hyvää kakkuyksilöä. Kuten viime reissulla kiivi-tiikrikookki! Allaolevan kirsikkakakku maistui ihan piparkakulle! (Onkohan tällä tytöllä jo joulufiilis nousussa?)



Postiluukusta napsahti jo hetki sitten hämärin joulukalenteri. Sormet syyhyten odotan joulukuuta. Tässä pitäis kehittää myös joku hauska kalenteri piristämään arkea. En ookkaan pitkään aikaan askarrellut mitään, joten tää joulukalenteri-projekti tulee varmasti olemaan hauska!

Tää joulu tulee muutenkin olemaan erilainen kun ennen, missä sitten olenkaan. Mutta ehkä se onkin tämänhetkisen onneni salaisuus. :)

Muuten elämään on tullut taas töitä. Olen ollut muutaman kerran Helsingissä hommissa. Hassua sinänsä, sillä minulla ja Helsingillä on asenneongelmia toisiamme kohtaan. Kuitenkin realistina ymmärrän että niitä töitäkin pitää tehdä, ja jos se Helsinki-työ on se asia joka tuottaa iloa niin mikäs siinä. Kunhan vaan kaikki ympärillä olevatkin tajuaisivat sen, että musta on hauska käydä siellä töissä. Nythän mä voin ihan hyvin!