Elämän ylin onni on varmuus siitä, että sinua rakastetaan sinun itsesi takia - tai tarkemmin sanottuna, itsestäsi huolimatta. Victor Hugo

lauantai 14. joulukuuta 2013

Työkiireitä

Työrintamalla on ollut ihanaa kiirettä. Taas on saatu nauttia olosta oikein kunnolla, on se onni että saa tehdä mieleistä työtä! Olen käynyt vähän siellä sun täällä hommissa. Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Porissa. Viime perjantai-lauantaille kasaantui melein 24h työmatkoista ja töissäolosta. Pisti hiukan väsyttämään jos näin saa sanoa.
Tälläviikolla on hommia tehty Helsingissä. Viikonlopun päätin pyhittää vain lekottelulle, nukkumiselle ja syvään hengittämiselle. Tarvitseehan sitäkin välillä tehdä!



piristypannarit

hetki sitten oli ihan lumetonta!
Nurkantakana kolkuttelee jouluaattokin. Suunnitelmat muuttuivat, kun alkuperäinen muuttui (yleensä silloin muuttuu jos alkuperäinen muuttuu..taas luovaa ajatuksenjuoksua), kun eräs herra päätti murtaa kätensä. Nyt siis jouluun kuuluu myös piristäminen (kun hältä meni laskettelureissu sivu suun).

No eipä niitä suunnitelmia paljon ollut, ajattelin ihan vain olla rauhakseen. Välipäivinä nauttia ystäväni seurasta, nauraa ja höpöttää ehkä piipahtaa jossain.

Ja aah syödä kinkkua-laatikoita-kinkkua-laatikoita ja tietty appelsiinilunta!

Katsoa aamulla lumiukon ja vaan nauttia elämästä ja rauhasta. Viime joulu oli niin rimanalaitus, että ajattelin olla liikaa sterssaamatta, niin ehkä kaikki langat pysyisivät hyppysissä ja olisin onnellinen.


Onneen ei ole ikinä kuulunut shoppailu, mutta tällähetkellä takaraivossa kutkuttaa jouluostokset. Tai oikeastaan joulun ale-ostokset. Kuitenkin kun asiaa harkitsee järkevältä kannalta minä en missään muodossa, miltään suunnalta katsottuna tarvitsisi mitään uutta ja ihmeellistä (ennemmin pitäisi päästä eroon..). Mutta silti takaraivossa kolkuttaa ajatus jostain-mistäliekkään, mutta jostain, joka odottaa minua alemyyntien hyllyillä. Hullunkurista mutta totta.
jos alesta löytyisi vaikka uudet korkoiset ;>

viikonlopun hemmottelua

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Pärnuakin

Tuttuja juttuja taas - mutta mitä sitä hyvää kaavaa muuttamaan? Miten se voikin olla että jostain paikasta tulee niin luontainen osa elämää. Onneksi ympäriltä löytyy ihmisiä joiden kautta tälläiseenkin pääsee mukaan.

No sen verran reissu muuttui, että käytiin kylpylä-Tervisessä yrttikylvyssä :D Aiemmin hemmottelu on painottunut lököttelyyn, ruokaan ja halpaan viiniin. Ystäväni kävi myös kampaajalla, minä sain värin päähäni omassa kylppärissä. Onneksi matkaseura osaa homman!

Tietysti hemmotteluun kuului myös ihanat kakut. Matkaamme piristi se sama myyjä, joka on aina myymässä meille kakkuja. Se varmaan ajattelee, että noi tytöt kyllä osaa syödä!
Tälläkertaa ei nyt löytynyt mitään uutta hyvää kakkuyksilöä. Kuten viime reissulla kiivi-tiikrikookki! Allaolevan kirsikkakakku maistui ihan piparkakulle! (Onkohan tällä tytöllä jo joulufiilis nousussa?)



Postiluukusta napsahti jo hetki sitten hämärin joulukalenteri. Sormet syyhyten odotan joulukuuta. Tässä pitäis kehittää myös joku hauska kalenteri piristämään arkea. En ookkaan pitkään aikaan askarrellut mitään, joten tää joulukalenteri-projekti tulee varmasti olemaan hauska!

Tää joulu tulee muutenkin olemaan erilainen kun ennen, missä sitten olenkaan. Mutta ehkä se onkin tämänhetkisen onneni salaisuus. :)

Muuten elämään on tullut taas töitä. Olen ollut muutaman kerran Helsingissä hommissa. Hassua sinänsä, sillä minulla ja Helsingillä on asenneongelmia toisiamme kohtaan. Kuitenkin realistina ymmärrän että niitä töitäkin pitää tehdä, ja jos se Helsinki-työ on se asia joka tuottaa iloa niin mikäs siinä. Kunhan vaan kaikki ympärillä olevatkin tajuaisivat sen, että musta on hauska käydä siellä töissä. Nythän mä voin ihan hyvin!

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Bergen

Viimeisten kuukausien aikana on ollut ihanaa. Päässyt hiukan reissun makuun ja saanut ahertaa töissä, mutta myöskin lomailla. Haaveessa olisi edelleen pitkä reissu, jonnekkin kauas, palmun alle. Jos kuitenkin sitä haavetta siirtäisi ja rauhoittaisi elämää.

On nimittäin ollut aivan ihanaa olla kotona. Nauttia läheisitä ja heidän ajastaan. Tunnustan olleeni liian väsynyt ja saamaton. Mutta koitan kasailla itseäni kuntoon, samalla kun murehdin syksyn harmautta. Onneksi takana on ollut (ja toivottavsti vielä edessäkin, lumisateesta huolimatta) aivan ihana aurinkoisia päiviä.

Mutta kiinnostaako ketään kuulla viimeisimmästä reissustani Norjan Bergeniin?
Siltä reissulta on jo kotiuduttu hyvä aika sitten, mutta kuvat eivät ole ajautuneet aiemmin koneelle saakka. Sain siis nauttia ihanasta säästä ystäväni Sannin luona viikon ajan. Vaikka kyseisen syyskuun tulisikin olla sateisin kuukausi, ei reissuni aikana kastumista tarvinnut pelätä. Olin jopa pakannut liian lämpimiä vaatteita mukaani!

Sain nauttia vielä kesän viimeisistä kukkaloistoista ja siitä, että vuorille kiivetessä ei tarvinyt puhista toppavaatteissa (kiipesinkin t-paidassa ylös!).
Kaikki minua vähänkään tuntevat tietävät että puutarhat ja kukat ovat heikkouteni. Ystäväni nauroikin, että pitää varmaan käydä vähän kuvia läpi ennen kun hän ottaa ne itselleen, ettei tarvitse taas katsella tuhatta kukkakuvaa...joten mikä parempaa kun aloittaa matkakuviini tutustuminen puutarhakuvilla!

Bergenissä todella panostettiin ikkunoihin ja parvekkeisiin. Kauniita kukkia ja koristeita oli ikkunoissa.
Tosiaan Bergen sijoittuu seitsemän vuoren ympäröimään alankoon. Kaikilla (eikä mitenkään radikaalisti yleistettynä) kadullakävelijöillä oli jalassaan urheulupöksyt ja jonkinmoiset tennarit/lenkkarit/vaelluskengät. Minne katseesi käänsitkin näit hölkkääjän. No mitä sitä kieltämään aivan upeissa maisemissa tuolla voikin hölkkäillä.

Itse vaihdoimme hölkän kävelyretkiin. Ensimmäinen kohdistui valloittamaan Floyen vuoren. Maisemat olivatkin kauniit. Kyseiselle nyppylälle olisi päässyt myös floybanenilla. Mutta mehän emme kertaakaan alistuneet tuohon vekottimeen. Jalat kuljettivat ihan kiitettävästi mäkä ylös että alas.





Floyenin trollit!

Sandviksfjellet to Floyen trollimetsät


Kävimme Floyen-vuorella kaksi kertaa, toisen kerran Sandviksfjelletille kiivettyämme. Päätimme valita Stoltzekleiven-kivirappuset. Kyseisillä rappusilla järjestetään juoksukilpailuja, kyseiset kilpailut olivatkin juuri tuloillaan ja olimme ehkä vähän turisteina tukkimassa muiden juoksuyrityksiä. Meillähän kiipeämiseen meni 45min, videon tyyppi juoksee ylös alle 10 min..

Kävimme torstaina opiskelijaristeilyllä Maurangerissa ja Rosendalissa. Lähdimme ehkä liian heppoisilla tiedoilla liikeneteeseen sillä Rosendalin satamassa mietimme, että minnehän suuntaan tässä pitäisi kävellä. Puolisen tuntia maissa oli myös lyhyt pysähdys ja jouduimmekin laittamaan vähän reippaammin töppöstä toisen eteen. Loppupeleissä olimme kuitenkin satamalaiturilla varmasti vielä kymmenisen minuuttia saapumisemme jälkeen. Ja saatiinhan laivan kyytiin vielä mattimyöhäisetkin, he jotka juoksivat mäkeä alas kun laiva töttäsi lähtevänsä!

Maurangerin ikijäätikkö oli hienoa katsottavaa, vaikkakin hyvin kaukaisista maisemista. Myös hieno vesiputous osui matkallemme, sen edessä kaartelimme, jotta kaikki halukkaat saisivat napsittua kuvansa.



 Minulla kävi tuuri, sillä ystävälläni oli sopivasti peruuntuntu luentoja reissuni ajalta, joten kiertelimmekin kaksistaan kaikkialla. Ainoastaan yhtenä päivänä minä lähdin omille teilleni kävelemään ja ihmettelemään mäkistä Bergeniä ja kauniita rakennuksia.




torstai 15. elokuuta 2013

Elämän edellytys

sateenkaari vie maahan, satujen,
kerran kuulin mä laulun, ihmeestä sadun sen
siellä taivas on aina, sininen
unet kauneimmat aina, siellä käy totehen
nyt toivon että kanssasi mä sinne onnenmaahan päästä voisin
pois häipyy kaikki surut, huolet, siellä kaiken kauniin antaa sulle voisin
Aamutuimaan eksyin tärkeän ihmisen blogikirjoitukseen. Hetken ahdistelin, mutta kun aloin selaamaan vanhoja kuvia hymyilytti. Siellä oli ihania muistoja menneiltä vuosilta. Sellasia muistoja joita en tule enää uudestaan kokemaan ja sellaisia joissa voin olla vielä mukana.
Ensimmäinen kuvakansioni on vuodelta 2003, joten vuosia on vierinyt välissä ihan mukavasti.

Olen saanut kasvaa rakastavien ihmisten ympäröimänä. Saanut kapinoida, kokea takapakkeja, onnistumisia ja uusia tuulia.

Tämä kaikki on varmaan johtanut siihen, että minulle sanottiin: "sä olet sillai erilainen sä tiedät mitä sä haluat." Tämä taitaa olla lähipiirini ansiota se on kasvattanut minusta määrätietoisen etenijän.

Tunnustan, että en ole lähi-ihmisiini pitänyt kiitettävästi yhteyttä viime aikoina. Olen lähinnä luonut uusia tärkeitä suhteita. Mutta silti ne kauan sitten aloitetut ovat se asian ydin - tärkeimmät ihmiset elämässäni.

Kohtaammeko eessä kuulun katedraalin
Venäjän maalla niin kuin kohdattiin ennenkin
Onko hän siellä?
Lontoon metrossako käy viereeni istumaan
Vai käveleekö mua vastaan matkalla Syyriaan, tomuisella tiellä
Mutta sitten miettin, että onko elämässä joku kohta jossa pitäisi luovuttaa, voiko kaikkia tärkeitä ihmisiä kantaa mukanaan koko elämäänsä? Minä haluaisin mutta haluavatko he? Toisen kenkiin on niin vaikea astua ja katsoa heidän perspektiivistään maailmaa ja minua. Tunnustan nimittäin muuttuneeni matkan varrella, vosiko se olla jollekkin liikaa?

Syksykin tuo uudet tuulet tullessaan ja muutun varmasti lisää. Pääsen nauttimaan joidenkin tärkeiden lähi-ihmisteni seurasta. Pääsen luomaan uusia muistokansioita vanhojen kansioiden päälle.
Jotkut kansiot viettävät hiljaiseloa, mutta en aio niitä silti arkistoida peränurkkaan pölyttymään, vaan pidän ne siistissä järjestykseesä. Josko jonain päivänä niihinkin saisi avattua uuden luvun?

Päällimmäisenä voisin sanoa, että pyrin jatkossa rakastamaan elämään sellaisena kuin se eteeni sattuu tupsahtamaan.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

viikot Kotkassa

Taas yksi vikko Kotkassa takana ja muutama edessä. Yhet golfsynttärit on nyt järjestettynä. Ja William Ruthin kadun Elomarkkinat. Siellä päästiin tarjoilemaan Moët & Chandon Imperial Brut Shampanjaa. Aikas jees, ja väki otti meidät ihanasti vastaan. 
Yksi pariskunta tuli ihan taksilla vartavasten juomaan shampanjaa :DD Se mies oli ihan paniikissa, että saanko vielä sitä shampanjaa? Olin että tietysti! Sitten se oli ok, käyn ensin maksamassa taksin. Oli kuulemma käynty ensin siinä naapurifiman ovella kysymässä, että täältäkö sitä shampanjaa saa. ;D
Muutama muu olikin sitten mukavan hyvissä, ja mitäs muutakaan kivaa sillon keksitään kun flirtata tarjoilijalle ;D No eipä tuo, ihan hauskaahan tollanen, yksi näistä miehistä sitten maanantaina lounalla vaikutti siltä, että se tais muistaa sanomisena, muttei oikein osannu kommentoida näin selvinpäin mitään asiaan.

Sitten sairaslomailun jälkeen edessä olisi ainakin ihan tavallista arkea ja sitten muutamia kokouksia.
Vapaa-aika onkin menneyt aikalailla työhommia pyöritellessä. Mutta sitten kunnolla vapaalla ollessa ollaan nautittu rutkasti ulkoilmasta ja hyvästä säästä. Jotain tulee aina leikittiä perheen pojan kanssa, kuten allaolevassa kuvassa saippuakuplajuttuja.

No mitäs muuta. No mulla on siis uusi koti siellä Kotkassa. Ei ihan omaoma, mutta niin oma kun näissä olosuhteissa vois olla :) Saa nähä millon "sofian huone" muuttuu ruokailutilaksi.

Mutta nyt olla Riihimäellä-sairaslomalla. Eikä yhtään hauskaa, pitää varmaan huomennakin kävästä terkkarilla. Kun ei tää nyt ota laantuakseen. Vaikka kuinka lepäilenkin, tai ainakin yritän lepäillä.

Yks viikonloppu juhlittiin kaverin tupareita. Siellä oli Retro-teema, kaverin mieltymyksen mukaan (esim. kuoseissa ja sisustuksessa) Oma mekko löytyi edellisenä iltana kaverin muuttolaatikoista (kyllä, niitä laatikoita purettiin vielä silloin ;>) ja loppusilauksen olin jo löytänyt aiemmin, eli peruukki ja mummin vanhat helmet.
Tajusin muuten juuri, ettei mulla ole yhtään kuvaa lopullisesta järjestyksestä kaverin kämpässä! Pitääkin tänään korjata asia kun lähden ystävää treffailemaan.


Samaisena viikonloppuna käytiin poikain kanssa Hämeenlinnan Bike Showssa. Hauskaa oli vaikka mun kiinnostus lähinnä kohdistuikin vaan ulkonäöllisiin seikkoihin, eikä mihinkään muuhun. Mut onhan sekin nyt tärkeetä! Pyöristäkin olis enemmänkin kuvia mutta ne on vielä kameran uumenissa. Josko johkin seuraavaan postaukseen saisin niitäkin laitettua. Oli kuitenkin aika komeita menopelejä ;>
Haha ja ainiin siellä yks mies (kun kuvasin yhtä pyörää) sano vaan että hyvät maisemat. Että toi ei oo kyllä mun pyörä mitä kuvaat, eikä hän sitä kehu, vaan sua, että saisinko ottaa susta kuvan ;) Olin vaan että tietenkin saa ;)


Oon saanu Kotkassa nauttia maittavia aterioita ja ei ole tarvinnu vaivata päätään ruokaostoksilla. Nyt kun eksyin kauppaan niin mites siinä kävikään, pari kassillista kaikenlaista ruokaa, enkä nyt oikein tiedä mitä niistäkin tekisi. No ehkä ruokailuseuralainen kehittää jotain noista aineksista ;>

Joten pakko kai tästä sohvanuumenista pitää lähteä etenemään, jotta saan jossainvaiheessa sen päivän ensimmäisen aterian aikaiseksi ;)

Ainiin! - Sori nyt ykspuolinen kuvamateriaali, joudutte melkeen vaan katselemaan allekirjottaneen pärstää. Mutta nyt tosiaan toi kuvaaminen jäänyt töiden tieltä. Ja kaikki mahdollinen julkaisukelpoinen matsku on vielä kameran sisällä.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

1-4.7 suomi roadtrip


Noniin nyt on sitten suomimatkailu neitsyys menetetty! Aivan ihanaa aikaa oli kyllä, sai nauraa ja puhua vakavia ja niin nauttia siitä matkailusta.
Mun vastuulle jäi pelkääjän paikalla istuminen, kun kaveri haluskin ajella koko ajan - n.1200km oli mittarissa, kun oltiin lähtöpisteessä takaisin.

markka aikaset hintalaput on jees!

Hommahan lähti liikkeelle sillä, että yövyttiin Ikaalisissa ihanassa pikku leikkimökissä. Käytiin ihmettlemässä Ikaalisten kylpylässä, jonne en kyllä menis vaikka maksettais. Sori vaan kaikille jotka tollasesta dikkaa. Parkanonkin hauskat autonrengas eläimet käytiin tsekkaamassa. Ainiin ja ostin AngryBird juomaa, ja mitäke se oli jotain maitopohjasta äklömakeeta! Ei ikinä enää (vaikka olsikin samanlainen punanen lappu kyljessä ;''D). Niiin joo ja käytiin siinä eurohamsteri myymälässä ja nähtiin tietty julkkuja bb-jokumuja ja nrj-rene.

2.7
Suuntana olikin Laihia. Eka käytiin Koskenkorvassa, museo oli suljettu, joten mentiin ihmettelemään Ilmajoen takametsiä. (joo meiltä voi odottaa justiinsa tällästä) Seinäjoki oli ihan uus tuttavuus kummallekkin. Ja se kyllä huomattiin ajeltiin eestaas eestaas, ku mentiin navin mukaan paikasta a paikkaan b-c-d-e-f-g.
Sofia: "kohta ku käännyt oikeelle niin pääsee ympäri"


Isokyrössä oltiin toispuoljokkee, kun seurattiin talon esittely-kylttiä mut jäätiinkin kuvaamaan ihania lampaita, ja se esittelijä tuli meitä vastaan, joten ei nyt sit tullu ostettua kämpää tuolta suunnalta! Se miksi yövyttiin juuri Laihialla on se, että mun sukujuurethan on siellä! Sillon ku olin ihan pikkanen käytiin laihianmummilla joka kesä. Mutta en oo tuolla suunnalla käynyt varmaan kymmeneen vuoteen. Nyt majotuttiin äitin serkun luona ja oli ihanaa kun meille näytettiin vähän paikkoja. Käytin ihmettelemässä esim sitä laihianmummin kotia, jossa asuu edelleen samat ihmiset kenelle se sillon aikoinaan myytiin. Ihan ihmeellisen ystävällisä ihmisä, käytiin ihmettelemässä sisälläkin! Eli yleisfiilis tuolta seudultahan on se että kauheen vieraanvarasta, me ollaan kyllä jotin juroja.

3.7

Nuorison on kiva hengaa kirkon nursilla
Vaasassa meillä oli tavoitteena ruokatori, joka oli kyllä ihan kamala pettymys, siellä tönötti vaan muutama koju. No panostettiinkin sitten shoppailuun. Ja siellähän se aika vierähtikin, että tuli ihn kiire takasin autolle, ettei saada parkkipirkolta lappusta. Niin ja toinen etappi oli Sundomin takaronttiloppis. Oli ihan kun oltais oltu ulkomailla, sain svenskattaa vähän myyjille!

Illalla vielä lasketeltiin Kristiinankaupungin kautta Merikarvian camping aluelle. Siis aivan ihana ympäristö ja halvat mökit. Ainiin ja sielläkin osasin sählätä, rikoin ikkunan siitä sarannasta! (en ees käsitä miten se on mahollista..) Niin ja mua vaan nauratti se niitten leiriytyminen, pihat täys kukkaistutuksia ja puutarhatonttuja tms. Sanoinkin kaverille, että jos mut löytää tollasesta niin tuu ravisteleen ja sano et hanki elämä! Ja siis jos tätä nyt lukee joku joka juuri istuttaa siinä perennaa kukapenkkiin, niin en halua mitenkään pilkata! Mutta en vaan osaa kuvitella isteäni asumaan leirintäalueelle koko kesäksi.
Niin ja muuten meinattiin ostaa tuolta myös tontti kun vaan 5tonnilla olis saanu kivan 2200m2 tontin merenrannasta!
4.7
Porin ohi melkeen hujahdettin, kun olin siellä viettänyt jo aikaa aiemmin. Raumalla käytiin pyörähtämässä ja totesinkin, etten muuta paikasta tiennyt ku Rauman Lukon (eikse oo se? :D). Mut siellä oli ihana tori, perunat niissä perunavakoissa ja kaikki niin söpösti. Kivoja puutaloja ja sitten torin kulmalla pojat soitteli jotain plimplom juttuja (no sellasta "pianoa" jota lyödään niillä pampuloilla - ahah :D). Uudesta kaupungissa käytiin Vakka-Suomen panimolla. Ostin yhden omenasidun. Pitää nauttia tässä joku päivä.

Sofia: "kyllä sieltä pääsee ympäri"
Ajeltiin Merimaskun kautta, ku halusin nähä merta..sainkin kuulla kaverilta, että ai nää on niitä sun merenrantareittejä..mutta mä kuvittelin että oltais nähty merta! Ainiin ja siellä oli mun "mieskin" odottelemassa mua, mut harmi mulla ei ollu prätkäkypärää ja vähän huono vaatetus sadesäähän, niin piti skippaa.

Hitsi ku ei olla tollon tuolla.

Naantalissa ajettiin ympyrää kun tiet oli yksiuuntasia ja yritettiin ettiä jotain ruokapaikkaa. No turhauduttiin sitten ja ajaettiin Turkuun ostoskeskukseen syömään. Niin ja siellä sit tuhlattiin vielä vähän roposia. Ainoo pettymys oli ettei nyt löydetty mitään järkyttävää kesäasua jota oltais voitu pitää.

Kaikenkaikkiaan ihan mahtireissu siis takana. Tänään vielä nautitaan lomapäivästä ja suunnitelmissa on päästä ekaa kertaa soutelemaan tänä kesänä! Mitenhän sekin on voinu jäädä tekemättä. (Liikaa töitä liian vähän vapaa-aikaa.)

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Suomimatkailua

kuva täältä
7 päivää kamalaa rääkkiä töissä joten nyt ansaittua vapaata! Nyt toteutetaan sitä mun sorsimaa Suomimatkailua - nokka kohti tuntematonta! Katellaan myöhemmin, että minne eksytään ;) Ainakin Eurooppalaiselle ruokatorille Vaasaan!

maanantai 10. kesäkuuta 2013

horoskooppihöpinää

Luin lehdestä horoskooppiani ja siinä luki että mulle olis luvassa romanttinen kesä, että ottajia olis vaikka muille jakaa, ja vielä sitkeitä sellasia. Missähän ne kaikki (komeat) kosiat sitten luuraa? ;D



Oiskohan esteenä sellanen pikkanen juttu kun toi vapaa-ajan puute? Enhän muuta oikeestaan tee kun käy töissä ja sitten koomaan sohvalla ja käyn juoksulenkillä ja sitten alkaa taas sama rundi. Ja pelottavasti kaikki mahdollinen vapaa-aika alkaakin olla jo buukkauttuna. Mähän kun en oikein osaa sanoa ei työnteolle (lue rahalle).

No kaveri just kyllä kerto että juuri joku oli pokannu tarjoilijan, mutta eipä sellastakaan nyt oo tapahtunut. Vaiks sitten toinen tuttuni tokasi, et sun työhän on just paras, kun näät että keltä löytyy massia. :''DD Ihan hyviä pointteja sinänsä..


Näin myös lukee: "Olet lähestulkoon saavuttamassa haluamasi tyytyväisyyden. Tarvitset ainoastaan vähän enemmän uskoa itseesi ja ystävän apua. Älä pelkää kertoa muille tulevaisuuden toiveistasi." - tässä piileekin jo ehkä enemmän totuuden siementä. Ehkä mä jaan joku päivä noi mun tulevaisuuden toiveetkin kaikkien kanssa, vielä ne on pohtimis asteella, haluun saada ne mahdollisimman hyvälle pohjalle. (etten sitten sössi niitä kun oon kertonu jo kaikille :D)
PS. johan tuli mielenkiintosia kipaleita valittua! ;)

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

fast life

Allekirjoittanut Wanhassa Lasimestarissa Kuva:Jukka Koskinen/Studio Lasimestari
Kevät on juossut ohi kovaa vauhtia, siksi ei tännekkään mitään ole ehtinyt raapustaa. Nyt kuitenkin kesäkuun alettua päätin ottaa itseäni niskasta kiinni.

Täällähän on lähinnä tehty töitä. Turenki, Riihimäki ja Kotka ovat työllistäneet tasaisesti. Kotkassahan on käyty kokoajan palkkatöissä (älyttömän mielenkiintosissa jutuissa, mihin en koskaan olis kuvitellut pääseväni mukaan!) ja Turengistakin sain juuri työtarjouksen. Nyt kun vaan keksisi viikkoja lisää kalenteriin niin voisi ja ehtisi revetä joka suuntaan!

"Se oli kuulkaa kaukana koulunäkistä ja juustopalasta." Kuva ja Kommentti lainattu täältä: http://www.hs.fi/blogi/paikkaauringossa/Taste+of+Helsinki/a1305677281836
Ruokapuoleen nyt panostetaan oikein kunnolla, taskussa (tai melkein, maksettuna vasta) on Taste of Helsingin liput ystäväni kanssa. Käykäähän kurkkimassa menua vaikka täältä. Paikanpäällähän maksetaan markoilla, joita meidän lippupakettiimme sisältyy 25 mk edestä. Tässä juuri ruokalaistaa lukiessani totean, että riittääköhän tuokaan. No joo must juttuja on ehkä 15 mk edestä mutta tuollahan varmaan riehaannutaan ihan kunnolla. Kuvan alkuruoka (Demo) Savusiikabrandadea ja fenkolinäkkileipä-anos ja alkuruoka (Aito) Kalkkunanmaksa brulee, rapaprerilla ja punajuurella on ehkä ne pari must juttua.

google/truemovie.com
Eilis ilta vierähti mukavasti ihanien ystävien kanssa, eka vähän syötiin mäkkärimättöä ja sitten metiin katsomana fast and the furious 6. Ilta siis meni ihan facebook keskustelu-nimen mukaisesti fast food and fast six. Pääsin siis nauttimaan päärynä-suklaa pirtelöstä, jota olen himoinnut jo monenmonituista viikkoa, mutta kun ollaan laihiksella niin eipä sitä mihinkään tollasiin oo voinu aiemmin sortua. Onneks oli nyt juhlahumua niin pystyi!

Ilta yöstä sit kävinkin puolentunnin juoksulenkillä. Ehkä vähän huonoa omatuntoa niistä mätöistä, mutta aattelin myös että josko sillä noi nukahtamisvaikeudet lähtis. Vähän liikuntaa, raitsita ilmaa ja viileä suihku. Ja hyvin nukuttiinkin. Joten tänä iltana olis sitten sama edessä, jos vaan tämä kamala kaatosade viitsisi väistyä. No eipä kai ukkosenherra jaksa koko iltaa ja yötä ajella hevosrattaillana ja heitellä salamia.


lauantai 27. huhtikuuta 2013

Työviikko

Tämä työviikko on ollut varsin kiireinen, mutta näin vapaan (sunnuntai) alkaessa on aivan mahti-fiilis.

Olin siis maanantaina Riihimäellä duunissa. Sitten tiistaina Turengissa. Tiistai illalla lähdin junailemaan Kotkan suuntaan, jossa yömyöhällä vielä tehtiin kakkusia valmiiksi (yhtä lajia viereisessä kuvassa). Keskiviikko siis menikin töissä ensin ravintolassa ja illalla eräässä juhlatilauudessa. Torstai aamuna sitten junailtiin takaisin ja menin loppuviikoksi Turenkiin töihin.

Johan oli mutta siis kuten sanoin nyt hymyilyttää. On ihanaa makoilka sohvalla ja juoda 'viinikellarini' löytöjä. Nehän suurimmalta osalta siis rajoittuva eestin tuliaisiin eli 'no one knows in finland'-viineihin. Mutta eipä se haittaa.

Hyvää oloa ehkä edesautti mukava päivä töissä ja se, että sain aikalailla jo suunniteltua työvuorot koko kuukaudeksi, niin ja sovittua jo yhden uuden matkan Kotkaan. Sinne on kyllä aina mukava mennä. :)

Niin ja ehkä sekin nyt tässä helpottaa, että tunuu kaikki stressi jääneen taakse. Selvisin hautajaisrumbasta (eli siivouksetsa, leipomisesta, siivouksesta). Ja kaikesta muustakin joka on lisänny stressitasoa ihan julmetusti. Mietin tässä, että millon oikeesti olisin ollut pirteänä vielä koulun/töiden jälkeen. Mutta vaikuttaahan tähän sekin että aurinko alkaa paistaa, pimeys ei laske jo ennen kun on kotona.

Kesää odotellessa kävin vaihtamassa myös kesäkurrapyörät alle. Nyt on sitten hyvä huristella. Tuntui melkein yhtä mahtavalta kun sillon kun ensimmäistä kertaa kaasutin moottoritielle jonka lätkässä luki 120.
En tietkö ole ajanut noin kovaa viimeksi varmaan kun no ainakin kolme vuotta sitten. Mulla kun on ollu se henkkoht kuski, jota ei oo enää lähellä (pelottavasti alkaa näyttää, ettei enää edes ystävyydenkään tasolla). Oli aika irvikuvallista kun aloin miettiä ko asiaa sillon ajellessani niin radiosta alkoi kuulua haloo helsingin-vapaus käteen jää.

Mutta jotenkin nyt tuntuu, ettei sitäkään enää tarvii ajatella. Jotenkin tiedostan surkeuteni, mutta en mä voi vaan muuttaa tilannetta ja pakottaa muita sellaseen mitä toivoisin. Tiedän että osa mun stressistä on aiheutunu siitä, että en oo osannu oikein käsitellä asiaa. En nyt voi sanoa etteikö nyt ahdistais vähän kun kirjotan ja ajattelen asiaa, mutta joo silti vähän ehkä hymyilyttääkin samalla. Ja hymyynhän mä oonkin pyrkiny tässä kokoajan.


Ja se ainakin hymyilyttää oikein kunnolla että mun Kotkan ystävilläni on missio - löydetään sofialle poikaystävä. Tästä on hyvä jatkaa!

torstai 28. maaliskuuta 2013

reissua ja elämää


Näin kevään tohinassa piti vähän rentoutua. Lähdettiin siis ystävän kanssa Pärnuun. Se on sellainen vakiutunut lomailumesta, kun haluaa irrottautu arjesta. Kaverin työpaikalla oltiin kyselty, että mitä sinne vaan ryyppäämään ja rellestämään lähdette. No sitähän me ei ainakaan siellä tehdä. Suurinta rellestystä meillä on se, että vietetään ihan tavallisessa ruokakaupassa monta tuntia, ihmetellään samoja tuotteita moneen kertaan ja niin ostetaan aina niitä samoja kohupiimä (ns.rahka) välipaloja. No tunnustetaan juotiin puoli pulloa kuoharia ja yhdet sidukat. Jos nyt tarvii löytää se ryyppy osiokin tästä.
Että siis sellasia nää meidän eestimaan reissut on. :)

Kipeenäkin on oltu ja kevätmasennuksekiko tätä voi sanoa, kun ei vaan jaksaisi mitään. Siis nukuttaa vaan kokoajan, vaikka yöunetkin venyvät hyvinkin 9 tuntisiksi. Onneksi kuntosali on vienyt hyvin mennessään, ja siellähän tulee ravattua ainakin kolme kertaa viikossa, tynkäviikoilla nyt saattaa vähän lipsahdella kun mukavat tunnit osuu juuri niille ajoille kun ei ole maisemissa.

Viimeviikolla käytiin myös hämeenlinnassa juhlistamassa mummelia. Mukana menossa oli Raisa ja Pami. Ihme veijarit kyllä.

Sunnuntai aamu vierähti junailleesa, suuntanahan oli Kotka. Siellä tein hommia yhden tutun ravintolassa. Tästä nyt en sen kummemin voi vielä kirjoitella, että miksi, mutta myöhemmin varmasti esittelenkin aihetta enemmän. Sen voi sanoa, että ihan mahtaviin uusiin tyyppeihin törmäsin, työnteko ei tuntunut edes työnteolta. Ja joo kyllähän mua vähän sinne jo houkuteltiin. Osaiskohan näin ummikkona asua Kotkassa?

No muuten sitten arkeen on palattu aika kolauksella, odottellaan pappani hautausta. Käytiin siis tänään Hiirulaisen kanssa hyvästelemässä ja olemassa osana hautajaissaattuetta. No tämähän on vain elämän kiertokulkua.
Joten pääsiäislomailu vaihtuukin siivousurakkaan, mustotilaisuushan pidetään muutaman viikon kuluttua, luonani, isovanhempieni entisessä kodissa.


Myös pääsiäispuuhat jäävät siis pienemmiksi, nautinkini siis vanhainkodin tunnelmasta. Kuvakooste alla.

Ainiin pitihän sitä ostaa narsisseja, kun oli huima tarjous (15kpl) paikallisessa kukkakaupassa. Joten huomenna on siis istutusurakkaa tiedossa. :)