Elämän ylin onni on varmuus siitä, että sinua rakastetaan sinun itsesi takia - tai tarkemmin sanottuna, itsestäsi huolimatta. Victor Hugo

maanantai 12. toukokuuta 2014

Fuerteventura day 4-5

4päivä Fuerteventuran saarella oli jännitystä ja toivoa (torstai on toivoa täynnä ;>) täynnä. Olimme varanneet retken surffaamaan.
Olimme jo aiemmin epäilleet, että suuntaisimme El Cotilloon, se kun oli surffareiden suosiossa pohjoisosassa saarta. Epäilyksemme kävivät toteen kun ohitimme Lajaresin ja saavuimme El Cotilloon. Surffauspaikka oli aivan kaupungin eteläpuolella. Jännitys alkoi tiivistyä kun päälle piti vetää märkäpuvut. Minä näppäränä tyttönä vetäisin sen tietysti nurinperin päälle, ja saatiin vähän naurulla laukaistua jännitystä.

No eipä siinä sitten muuta, kun lauta kainaloon ja hiekkadyyniä alas. Harjoiteltiin biitsillä ja sitten mentiinkin jo veteen, ensin kauhottiin aaltoja (tai ehkä ne nyt oli tyrskyjä mutta..) Ja sitten mentiin taas hiekalle harjottelemaan kuinka sille laudalle noustaan. Ja sitten oltiinkin takaisin vedessä, ja mitää! Me onnistuttiin! Osattiin seistä laudoilla :)

Muutama tunti siinä vierähti niin nopsaan ettei tajuttukkaan. Kotiin päästessä oltiin väsyneitä, mutta onnellisia. Päätettiin kuitenkin lähteä talsimaan vielä hiekkadyyneille. Pelastettiin sillä loppuveryttelyllä varmaan meijän jalkalihaskrampit ja maitohapottuminen. No jotain haittapuoliakin tuossa tietty oli, kumpikin sai aika pahoja palojälkiä. Mutta onneksi paikallinen aloevera rasva pelasti tilannetta.

Löydettiin myös biitsiltä (niiltä alueilta joissa oli paljon levää) löllylöllerö meduusoita. Ei tehnyt mieli mennää veteen.


5päivänä nokka suuntauti El Cotilloon. Bussi kiersi pidempää reittiä ja näimme hallinnollisen keksuksen La Olivan. Matka piteni kuitenkin edellisestä päivästä varmaan vain 15-30 minuutin verran. Hyppäsimme bussin kyydistä pysäkillä, jonka olimme nähneet edellisenä päivänä. Se oli kuitenkin kaupungin pysäkki ja seikkailimme vähän ympyrää. Jotain hyvää tässäkin saimme tutustuttua keskustaan. Näimme myös keskustasta käsin surffausalueen, jossa olimme eilen olleet. Siellähän vesi oli taas täynnä lautataitureita. Hetken talsittuamme pääsimme päämääräämme rannalle. Kyseistä rantaa kun oli kehuttu saamassamme oppaassa. Harmiksemme päivä oli hyvinkin tuulinen, joten rannalla oli paikoitellen kylmä. Hetken me siellä sinnittelimmekin, niin että ystäväni sai hauskat aurinkorajat. Minä olin levittänyt rasvaa selkäpuolelle, hän vatsapuolelle, ja kylki oli jäänyt ilman rasvaa.

Nyt talsimme lähimmälle bussipysäkille, joka loppupelissä ei ollutkaan kovin kaukana siitä pysäkistä, jolla jäimme pois. Emme vaan olleet osanneet kulkea juuri oikeaa katua rannalle.