Elämän ylin onni on varmuus siitä, että sinua rakastetaan sinun itsesi takia - tai tarkemmin sanottuna, itsestäsi huolimatta. Victor Hugo

torstai 29. maaliskuuta 2012

Pääsiäisen odottelua

Eilen meillä kävi asennusmies. Olin vähän odotellu josko sieltä taas tulis joku nuori mies. Mutta kai se hyvä tuuli jossainvaiheessa pitää kääntyä, ja vuorossa olikin sellanen vanhempi mies (taino keski-ikänen..). Mutta se ihan asiallisesti n. 5-10 minuutissa teki tehtävänsä (:D haha mielessä pyörii vaan irstauksia), eikä jääny mitään löpisemään, niinku niillä nuorilla miehillä on tapana (naurattaa aivan hervottomasti vieläkin!).


No muutenkin on sitten pitäny kiirettä. Kadotin (siis siellähän se mun yöpöydällä oli - sokea!) mun kalenterin koko päiväksi ja en taas ollu mistään perillä. Niin ja sain siis sovittua ainakin 5 tapaamista. No huh onneks ne kaikki sopi hyvin mun aikatauluun. Onse jännä kun kevät tulee niin kaikki kiireetkin alkaa. Mulla on esim enää kaksi sunnuntaita vaapaana seuraavan kukkauden aikana. Tai oikeestaan vois sanoa, että kesäkuuhun saakka on nyt jo joka viikolle sovittu jotain mukavaa menoa. Ihan hyvin joo. Eivaan ei ole yhtään valittamista. Tällänen tyhjytys saakin riitää, haluun vaan liehua ympäriinsä, nähdä ihmisiä ja muuta sellasta. Tänään kuulin myös mahtiuutisen, yks ihana kaveri pääsi työharjotteluun Helsinkiin, joten meistä tulee naapureita (joo meijän mittapuulla) eli syksystäkään ei näytä tulevan yhtään synkkä!

Eilen kävin ihmettelemässä lähikaupassa, joo ja ei siellä tietenkään ollut mitään tarjouksessa. Siis mun onnistuneen kauppareissun voi mitata sillä, että kuinka monta -30% lappua ja muuten vaan ale-tuotetta ostoksista löytyy. Nyt siis jouduin pakko-ostamaan (tuntu ihan hirveeltä) yhen viinirypälepaketin, kun en kehdannu tyhjin käsinkään lähteä kaupasta. Pitäis varmaan siirtyä dyykkaamiseen niin ruuan hinta ei olis enää ongelma. 
Jokatapauksessa kun dyykkaamaan ei vielä olla ryhdytty, jouduin turvauduin isompaan markettiin ja sieltä löytyviin tuotteisiin. Tarkoituksenahan on nääs valmistaa viikonlopulle suolasia syötäviä (n.30kpl)

Muutenkin oon taas stressanu (ei se oo ihan oikee sana, mutta jotain sensuuntaista) siitä Ranskan-matkasta. Kun siis en saa tuota toista osapuolta pakkaamaan. Tai kyllähän se eilen illalla alko jotain pinoja kasailemaan, kun mä olisin jo halunnu mennä nukkumaan.. No toivotaan ettei sunnunta-aamuna jouduta paniikin alla survomaan matkalaukkuja, josko huomenna se pakkaus jo onnistuis. Huoh.

 Niin ja tajusin senkin, että perhana ollaanhan me täällä vielä kun virvotaan. Siis kun lähdetään vasta päivälennolla, niin voihan mun ovelle tulla pimpottelemaan noitia, (vaikka ne samat tytöt kun viimevuonnakin :>) kun eikö ne aina aamusin kierrä. Nyt siis jouduinkin miettimään, että mitä niille olisi. Lauantaina pitää laittaa noitakin keikkumaan, mutta en mä viitti nyt niitä virpomisvitsoja tehdä, kun ollaan pois niin ne vaan kuitenkin kaatuilee pitkin pihoja. Harmi sinänsä, olis kiva vähän levittää pääsiäismieltä.

maanantai 26. maaliskuuta 2012

synttärisankarit

Eilen juhlin synttäreitäni mukavassa seurassa ja hyvillä herkuilla höystettynä tietenkin. Oma makea piirakka epäonnistui (vailittelin juuri sitä, että nillä on nyt tupannut tapahtumaan sitä että ne aina epäonnistuvat) mutta onneksi tilalla oli mainio paikkari. Kakku jonka toinenosapuoli oli saanut lahjaksi.
No suolaset piirakat sentäs olivat hyviä, ainakin omasta mielestäni (eikä kukaan ainakaan valittanut). Ja yksinkertaimmista yksinkertaisimmat valmistaakkin. Valmista taikinaa ja sitä mitä kaapista löytyy.

Pöytää koristi sävysävyyn olevat kukat, toinen oli tuon toisenosapuolen ja ruusukimpun sain aamulla sänkyynkannettuna. Aika maheeta sinänsä. Kannattaa sitä näköjään täyttää vuosia, kun sillon huomioidaan oikein kunnolla.

torstai 22. maaliskuuta 2012

Elämää

Mä oon kuvitellu, että pilapuhelut on jo aika off. Tai ainakin mun ikäluokassani - ilmeisesti ei sitten? Eilen aamulla nimittäin sain kokea pilapuhelun. Siis ihan perus hiljasta ja moi ja luuriakorvaan. Olin siinä hetken että mitä? Ja sitten vähän jo naurattikin. Tai lähinnä ehkä se, että kuka mulle nyt soittais, taisiis mistä mun numero on joutunut jollekkin joka päättä soittaa mulle? Vai onko joku vaan randomina johonkin numeroon soittanu :D No ei voi taas käsittää.

Aamuisen episodin jälkeen sain taas tehtyä pihahommia. Raivasin lumihankia ja pudottelin lunta katolta (totesin, että tikkaat pitää korjata) ja harpoin vaan lumihangessa (lunta on ihan julmetusti!). Katselin kurren jälkiä hangessa, se on aamuisin aina noissa meijän omenapuissa keikkumassa. Ja sitten tossa tontin rajalla tonkimassa. Niin ja tietty kipittää muuten lankoja pitkin toisille tonteille. On ne sit vaan veikeitä otuksia.

Illalla lähdin luennolle Hyvinkäälle. Eläinsuojeluyhdistys oli järjestänyt luonnonvaraiset elämet -luennon. Aivän älyttömän mielenkiintoinen. Ja sain paljon lisätietoa, kun onhan WWF kautta saanu noista linnuista ja niiden käsittelystä, mutta ei sitten oikeestaan nisäkäspuolesta. Oon taas oikeestaan tajunnut kuinka oon pistäny syrjään kaiken eläinpuolen mun elämästäni, tai sen sellatteen luontohenkisyyden. Alan taas kasvaa ajatukseen, että kyllä se eläinpuoli taitaa sittenkin olla se mun kohtalo. Varsinkin kun noi heppajututkin alkaa taas sujua.

Tälläaikaa kun mä olin "hurvittelemassa" maailmalla. Toinenosapuoli kaatoi meijän tonttinurkkapuun (ihan luvan kanssa, oikeestaan pakotettuna) vanhempiensa avustuksella. Nyt kevätaurinko toivottavasti sulattelee kinokset nopeampaan siitäkin nurkasta. Josko kirsikkapuukin hyötyisi lisääntyvästä auringonvalosta ja tuottais niitä kirsikoita.


Tänään on vähän harmaata ja masentavaa. Nyt kun taas on tottunut siihen aurinkoon niin tällänen pilvisyys tuo heti kylmän fiiliksen. Vaikka ei tuo harmaus näytä pysäyttävän kevään tuloa. Just äksen rysähti taas katolta lunta ja räystäiltä tiputtaa vettä hurjaa vauhtia. Eikai muuta kun neiti kevät on täällä!

torstai 15. maaliskuuta 2012

tulppaaneja

Kuinka masentavaa voikaan olla tyhjä arki. Tässä nyt on taas hajoiltu kaikelle. Oon ollut vielä kaiken hyvän lisäksi kipeänä, niin en ole voinut mennä kävelylle tai uimaan. Vois oikeestaan sanoa, että ihan masentaa. Mutta ainahan mä oon pakertanut eteenpäin, ja niin tässä on pakko nytkin. Ottaa vaan kaaliin muutamat asiat mitä on tapahtunut/ei ole tapahtunut tai on tulossa tapahtumaan/ei ole tulossa tapahtumaan. Mikään ei ole siis hyvin ;> Nojoo nyt vähän taas hymyilyttää.

No oon luvannut itselleni että kesäkuuhun saakka kaikki menee näin tai siis onhan tässä tietty muutama työhakemus vetämässä, että se voi (hope so!) rikkoa tätä rauhaa, mutta siis. Jos ei nää asiat ala lutviutumaan niin kai sitten on pakko repästä ja kattoa itteään vähän toisesta perspektiivistä. Ehkä se on ihan tervettäkin. Toivottavasti ootte samaa mieltä.
No sitä ennen nyt yritetään vähän edetä kuitenkin. Käydään hymyilemässä muutamassa paikassa (vaikka ei aina hymyilyttäiskään). Käydään rääkkäämässä kroppaa tuhottomilla uintisuorituksilla (jotka totisesti on tuhottomia, kun nyt on pakosta pitäny pitää taukoa). Ja sitten no koitetaan vaan puskea eteenpäin tässä ympäröivässä usvassa. Ei kai tässä voi oikeen muuta sanoa, täällä mennään nyt tälläsellä mielellä eteenpäin.
kuva täältä

Ainiin onhan tässä mukavaakin. Käytiin veikkauskorttilaisena (2 yhden hinnalla) tiistaina suomalaisessa elokuvassa Härmä. Kun tota alettiin mainostamaan niin tiesin, että haluan nähdä tota poohjaalaasta menttaliteettia. Onhan ne juuretkin puukkojunkkareissa ;) No arvaattehan, että tietenkin mä taas jännitin ja kaikkee perustunneskaalaa käytiin leffan aikana läpi. Onneksi mulla oli parasta leffaseuraa, ja sain rutistaa kättä niin paljon kun halusin.

Tietenkään en edelleenkään tykänny Leppilammesta (jonka kuvia netti on pullollaan kun etin jotain kuviketta tähänkin postaukseen), en tosiaankaan lämmenny myöskään Milonoffiin enkä Uusivirtaan. Toisaalta taas Tilkanen, Hirviniemi (ja pitäähän nyt paikkakuntalaasta kannattaa! Hyvä rmk ;>) ja Mäkelä oli ihania.
kuva täältä
Joo ja piristäähän tätä elämää myös Fast&Furious putki. Ekaa leffaa en oikein jaksanut katsoa loppuun, tokasta odotin varasto-auto-hässäkkä kohtausta (totesin että nyt voidaan mennä nukkumaan, mutta ei se sit sopinukkaan ja katottiin loppuun saakka) ja nyt kolmosta tietty odotan innolla. Tokyo Drift on se ultimate paras. Tuleekohan vielä nelkkukin. Saas nähdä (yritin kyllä olla fiksu ja tutkia subin leffatarjontaa, mutta en onnistunut siinä ylläripylläri).

Nyt aurinko paistaa seläntakana ja ei voi muuta kun hymyillä sen nähdessään. Kevät, ihanainen on tulossa!
Ps. Tulppaanit tuli ostettua lahjaan, ja juuri naistenpäivän jälkeen. Se myyjä varmaan ajatteli, että toi mies ei oo ostanu kukkia eilen niin nyt se on pakotettu mukaan ostoksille..

maanantai 12. maaliskuuta 2012

piristysruiske

Lauantaina mun arkea kävi piristämässä tuttu koirakaksikko Elviira ja Saaga, sekä laumaan kuuluvat Hilma ja Tellervo. Hilma on ihana karitsaturkkinen koiruus ja Telle, no se on pelänny mua kuollakseen kun viimeksi nähtiin ja nytkin hiukan. Olin mä jo vähän kiinnostavampi -mutta silti en (aina kun vähän katto sen suuntaan koiru käänty äkkiä ja katteli muualle, en mä sua katellu, en mä oo kiinnostunu susta!). No loppuakohden vähän läpeni ja sain vähän silitelläkkin.

Lauantaina myös toteutin mun kuntokuuria (joka alkoi siis jo perjantaina 1000m uimisella), siihen kuului ratsastus, kävely uimahallille (n.4km) ja uinti (500m). Ajatuksena olisi siis käydä (ainakin tämän kesäksi kuntoon-kamppanjan aikana) arkena jokapäivä uimassa ja sitten lauantaina ratsastuksen jälkeen pienemmällä uinnilla. Koviin konsteihin on pakko ryhtyä, kun painoa on kertynyt liikaa ja kuntokin on rapistunut jälleen kesästä. Ihan hävettää, kun oon niin huonossa jamassa elämäni kanssa.

Kuntoilun ohessa odotan jo kovalla innolla kevättä. Viikonloppuna vettä tuli kun aisaa joten pihassa olis loskahommia! Eikö sekin käy tähän kuntoiluun hyvin (kuntoliikuntaa ennenkaikkea!) :>
Nyt ei vaan paljon kuntoilla, sain itteeni jonkun pöpön ja nyt oon vähän tukkonen, kyllä se onneksi siitä. Josko huomenna pääsis jo ulkoilemaan, vaikkei vielä lähtis rehkimään altaaseen.

torstai 8. maaliskuuta 2012

Stop the crimes against humanity!

Voi meidän lintukotoa täällä pohjolassa. Välillä täälläkin rauha rikkoutuu tai meidän silmiämme yritetään avata kirjoituksilla ja kuvilla. HelsinginSanomien Kuukausiliitteissä on nyt käsitelty sekä äidin lähettämistä takaisin entiseen kotimaahansa että lapsen katoamista. Kummatkin tekstit raastoivat omaa mieltäni syvästi.

 Olen kokenut olevani etuoikeutettu, koska olen nähnyt maailman menoa ja saanut toimia kehitysyhteistyössä. Olen päässyt välillisesti kokemaan asioita ja ymmärtämään sen, että jokaisen apua tarvitaan. Maailmalla on  kuitenkin paljon asioita joilta ummistetaan silmiä - koska kukaan ei uskalla jakaa sitä kaikkien tietoisuuteen. Kun joku päättä ryhtyä asiaan ja nostaa sen julkisuuteen, tulisi kaikkien tukea asiaa.

Ja kuinka joku voisi ollakaan tukematta jollaintapaa liikettä joka haluaa, että Joseph Konyn hirmutekoihin reagoidaan. Kony on kuitenkin syyllistynyt monien vuosien ajan ihmisoikeusloukkauksiin. Mm. lapsien kaappaamiseen, raiskauksiin ja fyysisten vammojen aiheuttamiseen. Mielestäni suurin rikkomus on se, kun kajoaa lapsiin ja lopettaa heiltä lapsuudenajan ennenaikojaan. Lapsia kuuluisi suojella, eikä tuhota.

Jokainen lukijani voi nyt käydä katsomassa videon tästä linkistä.

Itse en tilaa tuotteita tuolta amerikanmaalta, mutta varmasti 20.4 puuhaan jotain kamppanjan edistämiseksi. Tietenkin jo tämän videon jakaminen eripuolilla maailmaa vaikuttaa hurjasti asian tietoisuuteen. Esimerkiksi aihe löytyy hs.fi etusivulta. Pitäkää yllä videosta aiheutuvaa ketjureaktiota.

Itse pidän asian käsittelemistä niin hyvässä kuin pahassakin valonpilkahduksena ihmisoikeustyössä.

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Keväänkimmellystä

Eilen oli tuulinen Helsinkipäivä. Määränpäänä oli verkkokauppa, mutta toistaosapuolta odotellessani kävin tutustumassa akateemiseen kirjakauppaan (niin ja otin tuntumaa siihen sokkeloon, miten voi olla sellanen kerros johon on niin mahdoton päästä - ensikerralla menen suoraan kirjakaupan ulko-ovesta sisään.) tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta - no myönnän toinen - viimeksi hulluillapäivillä kävin ihmettelemässä menoa. No sopivasti siellä oli matkailunnälkäiselle -20% matkakirjoista. Muutama opus päätyikin omaan hyllyyn.

Mutta se tärkein asia, miksi kukaan ei ole valaissut, kuinka siisti on Helsingin kierrätyskeskus!? Taisiis ei toisaalta eihän siellä oikein kivoja pyttyjä ollut, mutta se kirjavalikoima (jälleen) ja kuinka ollakkaan sielläkin oli kirjoista tarjoushinnoittelu (1-3e kirjat - 50%)! No yksi normaalihintainen kirja sattui mukaan Geographica vaivaisella 8e (netissä vilastuna hinta 40e!) Tästä opuslöydöstä olin todella tyytyväinen. Muutamia 1 ja 2e matkakirjoja vielä otin kyytipojaksi. Jahei siellä on sellanen iso ilmaisosasto (olin jälleen ihan fiiliksissä) no sieltä mukaan tarttui muutama matkakirja lisää, sekä muutama vanha National Geocraphic. Nojoo näinollen mulla oli jo kaks kassillista tavaraa, ennen kun oltiin päästy edes suunniteltuun määränpäähämme.
ja tässähän niitä kaunokaisia


No siellä määränpäässä ei nyt kamalasti onnistuttu. Kuulin juorua uudesta iPad3 joten taitaa se ostopäätöksen harkinta jäädä vielä ensiviikkoon. Olen nääs jo pitkään himoinnut itselleni uutta kultaa. Periaatteessahan pärjään aivan mainiosti nykyisen koneeni kanssa, kämmentietsikka vaan olisi lisänä ja aivan mainio peli matkoilla.
Niin ja löytyhän niitä puhdistustarvikkeita kameraan ja uusi aurinkokenno-laturi (josta oon kanssa kyllä huisin onnellinen).

 
 
Tänään taasen on ollut ihanan aurinkoinen päivä. Huiman jäistä kyllä teillä, enkä päässytkään fillaroimaan, vaan jouduin turvautumaan autokyytiin. Mutta omalla pihalla pääsin hyvin tallustelemaan ja ihmettelemään kevään tuloa.

Kävin nimittän jo pari päivää sitten kurkkimassa kuinka lumi jaksaa katolla ja vähän koukinkin siitä reunalta. Mutta unohdin kokonaan tyhjentää leikkimökin katon. Tänään olikin sen vuoro. Ensin tietenkin piti raivata kinoksien halki tie sinne leikkimökille (onneksi oli mainio lapio).

No kun sen sain kauhottua pian löysin itseni kiipeämässä sahan kanssa mäntyyn (no yksi oksa retkotti pahasti siinä leikkimökin katon päällä!) naapurit varmaan katto, että mikä apina tuolla kiipeää (kun enhän mä nyt tikkaiden avulla sinne kiivenny :´´D) no siinä vaan sattu olemaan justiin hyvät tarttumis ja istumisoksat. Ja siis jokainen kai tyylillään, eiks niin :)

Näin saatiin myös muutamat polttopuut sahailtua ja sitten askarreltuakin jotain, joiden kuvat saatte varmaan nähdä myöhemmin.

lumipesät
ja asukkien tassunjäljet

torstai 1. maaliskuuta 2012

Kirppuja

Toissapäivänä taidettiin taas vähän puhdistaa ilmaa kaverin kanssa. Tai toisaalta myös huomattiin, että vaikee sitä ilmaa on puhdistaa. Kakspiippusia juttuja. Yhteisenä ongelmana on se tulevaisuus ja sen suunnittelu tai sen suunnittelun puute ja vaikeus. Kumpikin ollaan sellasia kodinrakentajia ja kummalakaan ei puitteet siihen nyt riitä.
Tää nyt kuulostaa masentavalta, mutta siis kuten ekassa lauseessa totesin ilma kirkastu taas ympärillä. Ja oli hauskaa ja mukavaa. Kuinka ei ollaakkaan pitkään aikaan nähty kunnolla? Ymmärretäänkin toisiamme hyvin. Tietenkin joskus matkan varrella ei olla ymmärretty ja käsitetty toistemme valintoja ja kommelluksia. Ehkä se toisen kommellusten kattominen onkin tuonu sellasta lisäymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta. Ja siis mikä helpointa, menneitä ei tarvii selitellä, kun ne on suurimmaks osaks koettu yhdessä.

Mutta sitten saan kai taas alkaa vouhkaamaan matkailusta? No ko kaverin kanssa sovittiin alustavasti jo vierailusta sen luona ja kevätreissusta Pärnuun. Mutta lähempänä on Pariisi. Se jonne olis pitäny päästä jo pari vuotta sitten! Nyt sitten toivotaan, ettei tuhkapilvi ilmesty taivaalle ja päästään perille.

Jotenkin suunnitteluissa (siis haluun kuitenkin mahd vähän suunnitella että ei oo kiire) tulee sellanen hulluus. Kattelin jo jotain shampanjan maistelujuttuja. Ja sitten aloin miettimään että haloo, eihän me ikinä juoda mitään (ja mietin taas järjenjuoksuni viisautta).
Mutta varmaa se nyt on että Versaillesiin ainakin mennään. Oon hinkunu sinne jo niin pitkään. Ja tietty Eiffel, pakkohan sinne on kiivetä! No tälläi sukkelaan ne suunnitelmat kasautuu. Yritin jo toiseltaosapuolelta kysellä, että minne haluaisi. Ja ei oikein osannu sanoa, mä taidan olla meistä se joka googlaa kaikkea etukäteen :D Niinjahei yks paikka jossa on käytävä, Pont Neuf -sillalla(ja siellä pitää pussata, se oli määräys sillon kun saatiin tää matka) joka on aivan Notre Damen vieressä (jossa kanssa pitää ainakin ulkopuolella käydä ihmettelemässä). 


Joten kai tää elämä tästä taas alkaa hymyilemään joten smile!