Elämän ylin onni on varmuus siitä, että sinua rakastetaan sinun itsesi takia - tai tarkemmin sanottuna, itsestäsi huolimatta. Victor Hugo

maanantai 27. helmikuuta 2012

Tallinn-Pärnu-Riga

Käytiin siis lyhyellä riessulla Riikassa. Meillä kun oli vähän halua lähteä johonkin, mutta myös pientä vastahakoisuutta. Päätettiin sitten valita tällänen autoilureissu lähelle. Meillä kuitenkin oli mahdollisuus pysähtyä yöksi Pärnussa, niin matka lyheni jo silläkin (ja ei se matka tuntunut pitkältä takaisintullessakaan).

kuin päivä ja yö
Oon aiemmin joskus pikkasena käynyt bussimatkalla Riikassa, mutta muistikuvia tästä reissusta ei oikein ole. Joten kaikki olikin ihan uutta. Meillä oli (edullinen ja parkkipaikallinen) hotelli joen toisella puolella, ei siis ihan keskusta-alueella. Mutta aivan mahtavalla paikalla ratikka pysäkin vieressä. Ehkä toisenlaisissa olosuhteissa oltais käveltykkin vaikka keskustaan, mutta eipä se ratikkakyytikään ollut kallista (päivälippu 1,90ls n.2.70e). No eipä meijän kohdalle kyllä kertaakaan lipuntarkastustakaan osunut, mutta oltiin rehtejä. Ja ratikkaverkko on kanssa ihan hyvä turistin näkökulmasta. Käytiin yhtenä päivänä ajelemassa 3 ratikalla (joka on sellanen harvemmin kulkeva) sen päätepysäkillä ja ajeltiin takasin keskustaan. No jokaisellahan on huvinsa ja otettiin ainakin kaikki irti päivälipusta.
päätepysäkin kauneus



pulumummo
veikein kissi!
 

Olin etukäteen varannut meille liput kansallisoopperan balettiin. Tää oli aivan mainio (ja maksoi vain 6e/hlö) ja itte nautin kovastikkin. Oltiin siis halvimmilla lipuilla siellä ylärivissä. Mutta oli aivan mainiot näkymät, melkein valitsisin taas tuollaiset liput enkä tuplasti/triplasti kalliimpia ns parempia paikkoja. Seuraavana päivänä oli kovasti halua sirkuskäynnille, joten käytiin hommaamassa liput (n.7e) päivänäytökseen lauantaille. Siellä oltiinkin sitten me ja seutukunnan kaikki lapsiperheet. Niin ja istuttiin ihan eturivissä. Ei siinä muuta vähän kauhistutti kun ne biisonit (välissä oli kyllä sellatteet siirrettävät metalliaidat, muttaa..) tuli laukkaileen ympyrää sinne. Mutta kaikki pääsi ehjin nahoin pois sieltä. Sirkuksesta en henkoht innostunu niin kamalasti, no olihan siellä aivan ylisöpöjä mäykkyjä!

hui!


No sitten tietty käytiin myös zeppelin-halleilla. Koko euroopan suurimmilla, eihän niitä voinu jättää välistä. Vaikka raapastiinkin ihan pintaa vaan. Ja käytiin myös ostoskeskus Alfassa-joka on Neuvostoliiton aikanen elektroniikkatehdas. Mutta eipä siellä tullut  paljon muuta ostettua kun leivonnaisia ja karkkeja. SIis nehän on kaikessa suhteessa paljon edullisempia kun suomessa. Muuten sitten kolistellaankin jo osittain ohi suomenkin hintojen.
Esim ulkona ei keskusta-alueella oikein syö edullisesti (no aika vaikio että keskusta-alueellas kalliimpaa), mutta tuolla siis niin että kaikki lisukkeet maksaa erikseen ja pihvien lähtöhinta on jo suomen luokkaa ja siihen lisätään vielä kastikkeet, perunat ja vihannekset, mitä sitten ikinä haluaakaan. Mutta ehkä tääkin vaan on valintakysymys sitten, ei me sinne lähettykkään pihistelemään (ainakaan safkauksessa, kun kotona syödäänkin sitten kengännauhabudjetilla).

Ainiin ja yks hieno juttu oli Riga Porcelain museum, sijaitsi sisäpihalla hiukan piilossa (aivan kirkon aasi-koira-kissa-kukko-patsaan vieressä olevasta siäpiha aukosta sisään.).  Siellä oli hienoja NL ja vallankumouksen aikaisia pyttyjä.

 

Mutta mukava reissu kaikenkaikkiaan ja vois tonne tehdä reissun kesälläkin tai sitten sen, että jatkais vielä Liettuaan niinkun jo vähän suunniteltiinkin.
Rajalla - "eikä vieläkään tuulivoimaa"-raikas autossa

tiistai 21. helmikuuta 2012

Energiapirtelöä

Oon nyt taas ollu niin sekasin kaikesta. Ja myös kiireinen kaikesta mukavasta (tää jälkimmäinen sentäs on ihana ja hyvä juttu!). Etten oo yhtään ehtiny ajatella tänne kirjottamista enkä myöskään sitä, että huomenna ollaan jo reissussa!
 
 Nosiis miks nyt oon taas niin sekasin mukamas on se että taas yhestä työpaikasta tuli pakit (ja olin heijän mielestään hyvin innokkaan olonen - ns. "sopiva"), niin no kehotettiinhan siellä ottamaan yhteyttä uudestaan.. Niin tässä on nyt sitten oltu nenä kiinni koneessa ja mietitty seuraavaa siirtoa. Ja siirtoja on tullu ja menny ja jotkut siiretty rankkingissa ylemmäs (tai jotain sensuuntaista).
Juttelin juuri viikolla pikasesti kaverin kanssa ja todetiin, että miksi tän elämän pitääkin olla niin vaikeaa. En nyt tietenkään tarkoita, että kaiken pitäisi olla tarjoiltuna kultalusikalla, mutta ees vähän iisimmin. Ja mä nyt aina oon vähän ollu sellanen, että en halua näyttää ulospäin ihan kaikkea. Taisiin kiillotan julkisuuskuvaa aina. Vaikka usein siellä pinnan alla kuohuukin ja vain ihan lähipiiri näkee että missä mennään, taino eikai aina sekään. Jos ottaa huomioon viimeaikaset kommentit.

No tätä tuuliajolla oloa oon yrittäny korjailla sillä että yritän elää terveellisesti. Oon nyt syöny energiapirtelöitä, en mitään mömmöjä elkää pelätkö, vaan ihan hedelmiä, jugurttia ja kuituja. Mullahan on menny tää syöminen siihen, että oon alkanu yhä harvemmin koskemaan myös kanaan (siis oikeestaan pelkkiä rehuja melkein enää). Mutta nytkun suunnitelmia kattelin niin kai sitä olis pakko palata kaikkiruokaseks kesän aikana, joskos vaikka se yks niistä suunnitelmista toteutuu. No siitä ehkä enemmän joskus myöhemmin.

Niin ja sujuvasti koukkasin aiheesta mutta siis oon myös alottanu uuden harrastuksen. (jota oon jo sivunnutkin aiemmin täällä) Tai palauttanu vanhan kuvioihin? Oon nyt käyny kolmisen kertaa tallilla ratsastelemassa täysin erilaisilla hevosilla. (Ja edenny huimaa vauhtia heti laukkaan ja esteisiin.) Ja hauskintahan on se että ne kaikki muut on siellä sellasia pikkulikkoja, kysyin just viikonloppuna että hei minkäs ikäsiä te ootte (ku alkovat puhumaan jostain ihastuksestaan..) ja toinen kerto olevansa 9 ja toinen 10-v. Siinä sitten hymyilin ja mietin että hurraahei alanki vaikuttaa jo vanhalta.
Mutta tuolla ne on oikeesti aika ihania, auttaa mua jos pyydän apua tms. Mutta kyllä mä huomaan sen nokittelun niitten välillä, kuka ns. on korkeemmalla ja kuka alempana, mullehan ne ei uskalla nokitella ku oon jo niin iso!
Niin ja kun nyt en tehny mitään uudenvuoden lupauksia niin nyt sen ajattelin tehdä. (tai toisaalta teinhän mä juu, kun kaivoin sen kuntokalenterin esiin ja merkkasin jo päiviä ;D) Mutta siis ratsastuksen lisäksi ajattelin kasvattaa yleistä kuntoa ja roimasti pitäiskin. Mutta se nyt nähdään sitten jatkossa toteutuuko tämä lupaus ensiviikosta alkaen.

Nyt pitäis alata pakkaileen 5pv (Tallinna-Pärnu-Riika-Tallinna) reissua varten. Mahd vähän tietty mukaan, mutta suutarikenkiä on kaks kassillista! :D

perjantai 17. helmikuuta 2012

kauniissa päässä kasvaa kauniita ajatuksia

Tänään on viety mummi katsomaan (ja tanssimaan!!) wanhojen tansseja (oli 4 pari tanssimassa vanhainkodilla)
Ja sitten manailtu kotiin tullessa jäätynyttä lumivallia (ja manattu kaikki riihimäen idiottiauraajat - jos joku on nyt tämä ko. idiootti saa ilmoittautua!) Ja siinä sitten lapioidessani, kyllä rautalapiolla, jäävallia pois huomaan muutaman pihan päässä vanhemman miehen ahkeroivan. Mitä muutakaan siinä voi tehdä kun mennä auttamaan? Siinä sitten auttelin jo hyvällä alulla olevaa urakkaa.
Ja lopuksi kuulin maailman ihanimman kiitoksen. "Kaunissa päässä kasvaa kauniita ajatuksia"
Hymyillen kävelin takaisin omalle vallilleni ja jatkoin urakan loppuun. Niin ja aurasin uudelleen pihan, jonka olin heti alkuun aurannut, lunta kun edelleen satoi.

Eikai tässä sit muuta kohti Turenkia ja grafiikkakurssia!

tiistai 14. helmikuuta 2012

Ystäviä

täältä
Ihanat ystäväni. 
Tänään on se päivä kun postiluukusta pitäisi kolahdella kortteja. No mulla on ainakin se tilamnne, että muutamat ystäväni eivät niitä ole minulta saaneet, koska nykyinen postiosoite ei ole tiedossa. Päätin nyt ystävänpäivänä hoitaa asian kuntoon ja toivoittankin muita reittejä hyvät ystävänpäivät ja utelen samalla osoitteetkin plakkariin. Näin seuraavana ystävänpäivänä kortin saaminen on paljon todennäköisempää!
täältä

Eilistä päivääni on ilahduttanut luontoystäväni.
Suloinen pupunen, joka on useaan otteeseen ilahduttanut (ja säikäyttänytkin) minua olemassaolollaan. Tää on kyllä ihanaa kun pihassa voi katella tsirppoja ja kurreja ja sit näitä nenäkkäitä. Viime kesänä näitä loikki oikein kaksin kappalein :>

Mietin eilen, että miten mä voisin ilahduttaa tätäkin eläintä ja luin vähän ruokatottumuksista, kuulemma vierailevat napostelemassa auringonkukansiemeniä lintulaudoilta. No niitä ainakin löytyy jo pihalta pitkin ja poikin, joten ei tarvitsekkaan murehtia ettei nenäkkäälle ole mitään tarjolla.

täältä
Tänään vierailullaan ilahduttivat myös Elviira ja Saaga ja tietty Tessakin:> Saatiin jo synttärilahja yksille tuleville synttäreille - kantsiikin tosissaan käydä tsekkaamassa täällä, sillä sieltä sivuilta löytyy kaikkea mukavaa!

torstai 9. helmikuuta 2012

Pähkinäpiirakkaa

Haluaisitko sinä olla miss maapähkinä? - en minä ainakaan. Useimmiten pähkinäpiiraani eivät ota onnistuakseen. Tänään uhmasin kuitenkin tätä ennustetta ja tein puolukka-pähkinärouhe kakkua. Taikinasta tuli hyvin makeaa ja sitkeää. Peukut pystyssä odottelin pääruuan valmistumista ja sitä että sain tyrkätä tämän kakun uuniin. Tulisikohan siitä jälleen uusi katastrofi?

Olenkin tässä harrastanut oman elämäni Master Chefiä.

Eilen ruokana oli haukea voikastikkeessa. Tuli siitä ihan kaunista jälkeä mutta ei se nyt ihan nappisuoritus vielä ollut. Haukea paistoin kuitenkin ensimmäistä kertaa.
Tänään oli vuorossa iskän kanssa päiväruokailua. Kanarullaa ja perunoita. Tätä kanarullaa olen ennenkin tehnyt, siinähän ei ole mitään vaikeaa, kun paistovahtikin kanassa on jo itsessään.
Ja aiemmin tein uunikanaa ja bataatteija. Oon aiemmin kyllä syöny bataattia, mutten valmistanu niitä itse. Nyt jääkaapissa on vielä pari yksilöä odottelemassa, josko vaikka tekisin niistä batattiperunasosekeittoa.
 

Piirakasta tuli loppujen lopuksi ihan mainiota. Liian makeaa minun makuuni, luulen kuitenkin että juuri sopivaa tuon toisen osapuolen.

Ensikerralla kun teen tuollaista mukailen lisää ohjetta (jota tein siis jo nyt) vähemmän sokeria, enemmän marjoja. Siitä se alkaa tulla täydelliseksi.
Muuten tosi helppo tehdä (plus helppo mukailla) ja tästä ohjeesta voikin tulla jollain tasolla suosikkini.

Päivällä ehdin nauttia vielä ulkoilmastakin.
 
 

Ainiin ja kyllä joku haluaa olla miss maapähkinä - jos uskoo amerikkalaista missisarjaa - ja miksei uskoisi;>

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Kuopijoo

Sain vihdoinkin tehtyä reissun tonne kauas ja pääsin tukahduttamaan nauru ja halipulaani noihin ihaniin ystäviini!

Oli oikeesti aivan mahtia. Matkustin matkat lentsikalla, joten olin ihan hujahduksessa perillä. Tostaina ihmettelin kirppareita ja perjantaina kävin kävelemässä entisillä kotiseuduilla. Oli se kyllä vähän haikeeta. (Vaikka siis.. no niin-no en jaksa ees avautua) Mutta maisemat ei pettäny yhtään oli aivan ihana pakkas ilma (khöm -30, hrr) ja selkeetä.
 
 

Lauantaina mentiin Kafe Myhkyriin (kun oli ravintolapäivä) ja siellä oli taidetta esillä. Myös mun kaverin koruja. Herkuteltiin teellä sekä suolasilla- ja maikeillaherkuilla. Aivan täydellistä!

Ja täytyy mainita senkin, että sain nähdä hyviä leffoja: Miekka kivessä, Kurkunleikkaajien saari ja Kaunotar ja Hirviö (toi viimenen oli tosissaan ihan mahti, ja oikeestaan edellisetkin) Ja ehkä kohokohtana oli se, että sain aivan mahtiruokaa (ihan spessua;>) ja sitä sitten mupellettiin ihan mahtiseurassa!
Viikonloppuna myös käytiin seikkailemassa, kun kaveri oli nähny sorsia pari viikkoa sitten. Onneksi ne oli lähtenyt jonnekkin lämpimämpään eikä enää värjötelleet tuiskussa. Naurettiinkin, että meijän reissuun meni yhtä kauan aikaa kun siihen, että pukeuduttiin meijän toppavarusteisiin.
 
 Ei voi oikeestaan toivoa mitään parempaa kun tuollaisia hetkiä ystävien seurassa.
Ensin pyöri toinen propeli ja sitten vasta toinen