Elämän ylin onni on varmuus siitä, että sinua rakastetaan sinun itsesi takia - tai tarkemmin sanottuna, itsestäsi huolimatta. Victor Hugo

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Nummela

Eilen olin töissä - äitini nimittäin. Kuoppanummen koululla, Vihdissä esiintyi Anssi Kela.

Muistan kun joskus aikoinaan laulettiin Puistossa ja Milla - kappaleita. (voi niitäkin aikoija! Mieti kappaleet on julkastu 2001! Vähänkö oon ollu sillon pieni.)
Uudesta tuotannosta ei ollut mitään hajua, mutta yllätyin kuinka kivaa oli jammailla vanhoja kappaleita. Ja kuinka sanat on syvällä muistin koukeroissa!


No ehkä siinä vaiheessa itsellä meni vähän yli, kun Kela alkoi laulaa Nummelaa (ja nummelassa kun oltiin) porukka vähän villiintyi. :) Mutta toisaalta varsin mukava juttu tuokin. Miksei voisi pitää kunnolla hauskaa.
 Kertakaikkiaan kuitenkin varsin mukava ilta, oli ihanaa olla rentoutumassa hyvässä seurassa! (Ja sain kuvata kaikessa rauhassa ja yrittää kikkailla vastavalon kanssa.) Muutenkin ilta jatkui mukavasti Turengissa herkkujen leipomisella ja niiden syömisellä pitkälle iltaan.



Tässä kun vähän otin selvää Kelasta selvisikin, että pari bändin jäsentä soittaa myös Lemonatorissa. Siitä syntyi myös oiva takautuma seuraavaan biisiin.




Loppuun vielä Kuoppiksen koulun savitöitä.  Teoksen nimi on Erilaisuus on rikkautemme (2011). Omasta mielestäni paljon varsin veikeitä naamoja.


2 kommenttia:

  1. Voi että, Anssi Kelasta tulee kyllä automaattisesti ala-asteajat mieleen! Meillä oli ainakin siihen Puistossa-biisiin joku ihan mieletön koreografiakin... :DD

    VastaaPoista
  2. :D me ei ihan koreografioihin saakka päästy, mutta kuitenkin :D

    VastaaPoista

Hei mitä mietit? Jätä kommentti:>