Elämän ylin onni on varmuus siitä, että sinua rakastetaan sinun itsesi takia - tai tarkemmin sanottuna, itsestäsi huolimatta. Victor Hugo

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Paris, France - kaupunkikävelyä

Vietettiin toisenosapuolen kanssa pääsiäislomaa Pariisissa (1-8.4). Asuttiin Montmartren alueella (lähellä mm. hautausmaa ja Sacré Coeur).

Maanantaina käveltiin ympäriinsä koko päivä. Ja hyvässä säässä olikin mukavaa kävellä ja tuntea kevät (toivottavasti tuotiin se tullessamme myös tänne Suomeen!). Rakastuin siihen, kuinka kaikkialla oli kukkia. Käytiin Parc Monceau.ssa istuskelemassa ja seurailemassa elämää. Siellä oli koiria ja mukavia vanhuksia istuskelemassa. Niin ja niitä iänikuisia lenkkeilijöitä.

Matka jatkui riemukaarelle (Arc de Triomphe).
(Tähän väliin sanon, että muistakaa kaikki alle 26-vuotiaat euroopan kansalaiset, moniin nähtävyyksiin pääsee ilmaiseksi, kuten riemukaarelle, tarvitset vain jonkin ID.n).
Riemukaari on hyvä näköalapaikka, sieltä näkee Avenue de Champs-Élysées.in, Eiffelin ja modernin riemukaaren (La Défencen toimisto-alueella).
 


Eiffelin ali käytiin vain kävelemässä, ihan tietoinen ratkaisu tehtiin jo aiemmin, että sinne lähdetään jonottomaan jo aamulla, eikä yritetä pungeta päiväsaikaan. Nautittiin Eiffelin puistoista kuten Jardins du Trocadéro.sta, jossa nautittiin välipalapatonkia nurmikolla makoillen. Hotel National Invalides (Invalidikirkko) oli ihan komea kultakupolineen, istuskeltiinkin Av. de Tourvillen varren penkeillä ja katseltiin elämää. Suuntana oli kuitenkin Champs-Élysées ja L´Obélisque (Concorde aseman vieressä). Aukiolla on ennen Luxorin obeliskia ollut Ludvig XV patsas, joka kuitenkin kaadettiin vallankumouksen aikaan ja tilalle laitettiin giljotiini (hieno muutos kerrassaan).



Päätettiin kuitenkin ohittaa aukio (kamalasti liikennettä ja turisteja. Pääsin napsimaan yhdestä pariskunnasta obeliskipotretin) ja Louvren puisto-alue, siksi suuntaismme takaisin Seinen etelä-puolelle. Suuntana oli Jardin du Luxembourg (Luxembourgin puisto), mutta eksyttiin hiukan reitiltämme ja suuntauduimme Montparnassen alueelle. Torniin olisi maksanut sisään, joten päätettiin skipata asia ja käytiin ihmettelemässä viereisen ostoskeskuksen kattoterassilla maailmanmenoa (terassille pääsi helposti rullaportaita, ja siellä ei oikeastaan ollut mitään vain tupakalla olevia työläisiä). Päätettiin myös ostaa murkinaa viereisestä sämpulä(ketju)ravintolasta. Ihan maukkaat täytepatongit, juomalla ja jälkkärillä (pakettitarjoukset kunniaan) saatiinkin.
Matka jatkuikin puistoa kohden, joka olikin lapsien suosiossa. Lapsia oli yksittäin, pareittain ja ryhmissä. Joten esim Monacau oli paljon rauhallisempi ja rentouttavampi pysähdyskohde (tätä puistoa suosittelenkin mielummin muille matkaajille).


Puiston jäädessä vain välietapiksi suuntasimme kohti Notre Damea. Kummallakin alkoi väsymys jo iskeä, allekirjoittanut vielä kuvaili patsaita toisenosapuolen tutustuessa laukun uumenissa olevaan sormikeksivalikoimaan (kyseiset keksit ovat ehkä maailman parhaita ja niitä tuonkin tuliaisina aina euroopan reissuilta). Päivän viimeiseksi kohteeksi jäi Pont-Neuf, joka on vanhin silta (siltoja on yli kolmisenkymmentä). Väsyneinä matkailijoina suunnattiinkin kohti metroasemaa ja kotia auringonlaskun saattelemina.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei mitä mietit? Jätä kommentti:>