Elämän ylin onni on varmuus siitä, että sinua rakastetaan sinun itsesi takia - tai tarkemmin sanottuna, itsestäsi huolimatta. Victor Hugo

torstai 23. kesäkuuta 2011

Lontoo part 2


Vielä lontoosta.
Me käytiin sateisena päivänä Natural History Museossa. Siellä oli siisti tiedepuoli, fossiileja ja tietty kaikkia eläinjuttuja. Paikka oli tosi iso ja oli paljon nähtävää. Mä olin ihan innoissani kiviosastolla. Siellä oli kaikennäkösiä ja kokosia korukiviä. Tunnustan olin kyllä aika väsyny, kun astuttiin ulos museosta, vaikkasiis siellä oli paljon kaikkea mielenkiintosta.
Lopuksi käytiin museon kaupassa, ostin sieltä toiselleosapuolelle sellatteen energiansäästönapin. Se kiinnitetään tietokoneeseen ja kun siitä painaa niin se tekee kai jotain ja säästää energiaa, en mä ihan tarkkaan tiedä :D

Mutta hauskaa oli sielläkin talsiessa, mun matkakaveri oli ihan innoissaan, no opiskeleehän se bilsaa, niin sopii jo muutenkin. Sanni oli innoissaan tästä alla olevasta filmistä (telkkari seinästä).

 Ja allekirjottanutkin pääsi vähän samaan kuvaan fossiilin kanssa.

Sää sitten parani vähän, kun oltiin sisätiloissa, niin päätettiin kävellä keskustaanpäin. Oli ihanaa puistoaluetta ja kauniita kävelyteitä.

Oli mukavaa tallustella kaikessa rauhassa ja nauttia maisemista. Tähän päivään kuulu sitten vähän enemmän nähtävyyksiä. Käytiin katsastamassa Buckinghamin palatsi, valitettavasti ei nähty kuninkaallisia. Mieti siinä on 600 huonetta! Ja sen kokonenhan se olikin. Voishan tollasessa pikkutönössä ittekkin asua ;>

Sitten tietty käveltiin vielä keskustampaan ja nähtiin London eye ja Big Ben. Meistä tuntu että se löi kokoajan, mutta sitten luinkin että isokello soittaa tasatunnein ja pienemmät kellot neljännestunnein. Sepä siis selitti asian. Olis toisaalta ollu kivaa käydä London eyessä jota muuten kutsutaan myös millennium wheel;iksi, mutta säästettiin ja ei menty.



 Tää kaiffari, joka muuten on skottilainen (sen mistä tuo vartia on tunnistaa hatun tupsusta ja puvusta), tiputti aseensa lippaan maahan kun tömisteli viimestä kertaa koppinsa eteen. Sitte se vaan lunkisti nosti sen ja laitto paikalleen, mahto hävettää. 



St James´s parkissa on tämä kaunis piha eli Duck Island Cottage. Siellä oli aivan ihania idänunikkoja ja laventeleja (niitä oli pihatien reunukset, oikein isoina pensaina-olin ihan kade!)



Illemmalla pilvet alko rakoilla ja aurinko alka hiukkasen pilkotella. Oli ihanaa kävellä siltaa pitkin kotiinpäin.

2 kommenttia:

  1. Pikkasen oon kyllä kade teidän reissusta! Lontoo sai mutkin ihastumaan itseensä silloin pari vuotta sitten. Ja kovasti kiitoksia tuliaisesta! :> (Tai veikkaan, että se oli sulta, kun oli vaan ilmestyny mun huoneeseen :)

    VastaaPoista
  2. EIpä mitään tuliaisista! Oli joo multa :>

    VastaaPoista

Hei mitä mietit? Jätä kommentti:>