Masennus- ärrimurri

Miten tällästä postausta ei ole vielä syntynyt? Ihankun mä olisin aina joku pirteä päiväperhonen. No sen voin kertoa, että sitä mä en nyt ainakaan ole. Oonkin useemmin se myrskytuuli (jokska mut olis siis pitänykkin nimetä!). Oon nimittäin tosi taitava myrskyämään.
On se nimittäin aika mukavaa viettää vapaapäivää (piiitkästä aikaa yhteistä ton toisenosapuolen kanssa) ja sitten oon keränny itteeni koko viikon ärrimurria ja sain sen mukavasti räjäytettyä heti aamutuimaan. Nyt mä vietän vapaapäivääni täällä meidänkodissa ja toi toinenosapuoli päätti lähteä laittelemaan autoaan.


Noh ehkä mä sitten meen tonne pihalle ihmettelemään, että kuinkas se lehtipuhallin taas oikeestaan toimiikaan. No eipä siinä tosin mitään, oonhan mä tänä vuonna tehny kaikkea muutakin jännää (yksin) elämäni ensimmäistä kertaa - niin miksen mä tästäkin selviytyis.

Nojoo pihatöissä mä kyllä yleensä piristyn, eilen ehdin jo istutella kukkasipuleja moneen paikkaan. Vielä pitäis ostella muutamia tulppaaninsipuleita rinteeseen. Haluisin että se rinne kukkii ihankun joskus ennen. Ja pitäis miettiä mitä tohon takapihan kukkapenkkiin laittais.

Kuitenkin taidan ensin alottaa sisäsiistimisellä (iänikuisella sellasella). Kun pitää saada kukat sisään talvehtimaan. Onneksi pari paikkaa on jo selviä, ne ei vaan ihan vielä riitä.


Ja loppuun vähän tunnelmaa loistavalta artistilta.