Elämän ylin onni on varmuus siitä, että sinua rakastetaan sinun itsesi takia - tai tarkemmin sanottuna, itsestäsi huolimatta. Victor Hugo

lauantai 14. toukokuuta 2011

Taidokasta

 Torstaina pääsin elämäni ensimmäistä kertaa käymään koirauimalassa. Ystäväni pieni Sagan-poikanen kokeili ensimmäistä kertaa taitojaan altaassa.
Mut oli sitten valtuutettu kuvamaan pienokaista, tässä muutama onnistunut otos. Ekan uinnin jälkeen istuttiin jo väsähtäneen näkösenä -  ihan uitettu koira-fiilis. :>
Sagalta sujui uinti hyvin vaikka väälillä pulauteltiinkin päätä veden alle. Oli se kyllä reipas ja jakso hyvin uida. Loppua kohden alko pikkanen olla jo tosi väsy.




No me siirryttiinkin siitä suihkun kautta ulos ja autolle, niin eihän me tietenkään oltu kuivattu turkkia vielä tarpeeks joten pitihän Sagankin itte kieriskellä 
hiekassa. Tulikin sitten vähän sottasempi pikkukaveri autonkyytiin. Sagan "isosisko" Elviira oli riksussa äitini hoidossa uinnin ajan. Ja kuten edellisen vierailun postauksessa kerroin kävi Elvi taas vähän vierailulla naapurissa, tälläkertaa kuitenkin eri naapurin pihalla :D

Perjantaina kävin vähän korukaupassa ja ostin itselleni Kalevala Korun lumikukka sarjan korvakorut. Tätä sarjaa ei minulla ole vielä, mutta korvikset oli niin nätit ja vielä tarjouksessa, niin pakkohan ne oli ottaa mukaan! Oikeastaan ainut mun rahantuhlauskohde on korut. Enkä mä nyt tiedä voiko sitä sanoa tuhlaukseksi, koska onhan se raha niissä koruissa kiinni ;> Mulle korut on olennaisin osa juhlapukeutumista - niinkun arkipukeutumistakin. Kuten tässä toiselle osapuolelle hösötin yo juhlien koruista ja mietin onkohan lähimmällä ylppäritytöllä jo koruasiat hanskassa.


Mulle on tainnu tulla verenperintönä tämä koruasia. Mun mummilla on aivan tolkuttoman ihania koruja, äitillä on aina koruja ja kai se sitten selviönä on siirtyny mullekkin. Oon aina arvostanu koruja, mutta sen jalometalli- ja korusuunnittelu vuoden jälkeen entistä enemmän. Se vuosi opetti mulle, että kuinka hienoa työstöä korujen tekeminen on. Onneks sain sieltä huippukavereita, jotka jatkaa työskentelyä, niin ne saa musta vakkariasiakkaan niitten korutuotteille. :>
Voi että niitä tyttöjä on kyllä ikävä, onneks nyt kesällä pitäis nähtäillä <3
Noh mua masentaa mun koruasioissa se, että mulla ei tällähetkellä oo niille kunnollista paikkaa, olis aivan ihanaa jos korut saisi niin esille, että olis helppo valkkailla niitä. Olis sellanen paikka kun esim prinsessapäiväkirjoissa "perus korukaappi" jossa on laatikoita ja peilejä ja kaikkee ihanaa. Toisaalta sillon ehkä tarvis olla vielä enemmän koruja, että ne kaikki laatikot täyttyis. Kuva lainattu täältä.

Ja sitten aivan toisenlaisen asian pariin. Meillä oli täällä riksussa eilen kisastudio. Kun oli suomi-venäjä jääkiekkopeli. Mun kaveri onneks aina kerto kiljasuillaan millon saatiin maali, en tainnu itseasiassa nähdä yhtään maalia livenä vaan sit uusintana, olin aina keittiön puolella siinä vaiheessa kun jotain merkittävää tapahtu :D Mutta muuten oli kyllä siisti peli ja ensimmäinen maali oli kyllä älyttömän upea. Maalia on ehditty kuvata jo jääkiekon kauneimmaksi maaliksi! Tässä on siis oltu todistamassa historiallista hetkeä :>
Allaoleva kuva ylen urheilun sivuilta.


Minäkin parhaimpana urheiluhulluna olen alottanut lenkkeilyn, oon nyt kolmena aamuna käyny juoksulenkillä. Se vaan on vähän sellasta pakkopullaa, kun en mä ikinä oo mitenkään erityisemmin nauttinu liikunnasta. Pesäpallo on nyt aina ollu poikkeus, mutta se onkin muutenkin jo niin hauskaa.

No kuitenkin toivon, että tää juoksemisharrastus kestäis tässä mun elämässä, kuitenkin olis niin tärkeetä pitää ittensä kunnossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei mitä mietit? Jätä kommentti:>